3.6

Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa liiketoimintajohtoa saavuttamaan strategiset tavoitteet: luodaan kilpailuetua, vähennetään riskejä ja parannetaan kustannustehokkuutta ja skaalautuvuutta. Fuusiot ja yrityskaupat, ulkoistaminen sekä isot organisaatiomuutokset asettavat lisähaasteita kokonaisarkkitehtuurin joustavuudelle.

Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan tavoitteena on:

  • Tarjota pitkän aikavälin suunnitelma ja erilaiset näkymät liiketoiminnan prosessien, järjestelmien ja teknologioiden kehittämiseen liiketoimintastrategian mukaisesti.
  • Luoda, johtaa ja kehittää yritykselle kokonaisvaltainen ja yhtenäinen malli, joka kattaa prosessit, tiedon, sovellukset ja teknologian.
  • Varmistaa tarkoituksenmukainen yhtenäisyys ja mahdollistaa integraatio
  • Luoda, kehittää ja johtaa kokonaisvaltaista, yleiskuvan hahmottavaa tiekarttaa, josta näkyy panostukset ja projektit, jotka toteuttavat vaadittavat ratkaisut ja tarjoavat selkeän polun nykytilasta toivetilaan.
  • Mahdollistaa ratkaisusalkun elinkaaren hallinnan.

 

Digitalisaatiolla on suuri vaikutus kokonaisarkkitehtuuriin, sillä liiketoiminnan prosessit ulottuvat yritysten rajojen ulkopuolisiin ekosysteemeihin. Perinteistä monoliittista arkkitehtuuria on monimutkaisempi hallita ja se rajoittaa luovuuden yrityksen rajojen sisälle. Tietohallintomalli esittelee lähestymistavan, joka antaa enemmän tilaa digitalisaation edellyttämää suunnittelua varten yhdistämällä liiketoiminnan erilaisiin ekosysteemeihin. Tämän lähestymistavan modulaarisuus sallii ketterämmän arkkitehtuurin kehittämisen eri liiketoiminta-alueilla.

sg_elements_of_enterprise_architecture_fi

Kuvio 3.6.1 Havainnekuva digitalisaatiota tukevasta kokonaisarkkitehtuurista.

 

Kuviossa 3.6.1 näkyy kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet ja niiden väliset riippuvuudet. Ydinarkkitehtuuri (Core Architecture) koostuu liiketoiminta-, tieto-, sovellus- ja teknologia-arkkitehtuureista, jotka ovat yhteisiä kaikille liiketoiminnoille ja ovat välttämättömiä toimintakohtaisten arkkitehtuurien (Domain Architecture) integroinnissa. Joukko tiukasti yhteen liittyneitä liiketoimintaratkaisuja muodostavat jokainen erillisen toimintakohtaisen arkkitehtuurin. Jokaista toimintoa yhdistää joukko yhteisiä elementtejä ja suuntaviivoja, joita kutsutaan ydinarkkitehtuuriksi. Tyypillisesti yrityksillä on 4-6 toimintakohtaista arkkitehtuurikokonaisuutta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa joustavan arkkitehtuurisuunnittelun jokaisella osa-alueella erikseen.

Pääpaino tässä lähestymistavassa on yrityksen vision, tavoitetilan ja liiketoiminnan kehittämisessä, ja ne kuuluvat liiketoiminta-arkkitehtuurin alle. Liiketoiminta-arkkitehtuuri yhdistelee erilaisia ekosysteemejä, ulottuen asiakkaisiin ja kumppaniekosysteemeihin asti. Yritys itsekin on ekosysteemi, jonka liiketoimintayksiköiden välillä on riippuvuuksia ja joka yhdistää kaikki saman tukimuodon (HR, taloushallinto, IT, lakiasiaintoiminta) toimittajat ja kumppanit. Toimittajien ekosysteemi voi esimerkiksi koostua liiketoiminnan toimittajista, komponenttitoimittajista ja palveluntuottajista.  Kumppanien ekosysteemi määrittää puolestaan riippuvuussuhteet tasavertaisessa roolissa toimivien kumppaneiden välillä.

 

Kokonaisarkkitehtuurin hallinta

Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan tulee olla selkeää ja lisäksi sen on otettava aktiivinen rooli projekteissa, jotta liiketoiminnan ja tietohallinnon välille saadaan toimiva keskusteluyhteys.  Tavoite on auttaa yritystä vision toteuttamisessa ja tavoitetilan saavuttamisessa. Johtamistoimisto (CIO Office) on vastuussa kokonaisarkkitehtuurin hallinnasta.

ea_governance_fi

Kuvio 3.6.2 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta

 

Tehokas hallinta edellyttää selviä rooleja, vastuita ja yhteistyömuotoja koskien arkkitehtuuria (esim. nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset, tavoitteet, tiekartat, suunnitelmat). Lisäksi kokonaisarkkitehtuuriin liittyvää sisältöä tulee jatkuvasti tuottaa ja päivittää systemaattisesti. Jatkuva päivittäminen on tärkeää, jotta sopeudutaan muuttuvaan strategiaan ja markkinatilanteeseen sekä pystytään vastaamaan muuttuvien ratkaisujen ja palveluvalikoimien vaatimuksiin.

Kokonaisarkkitehtuurin tehtävä projektissa on varmistaa hyvä yhteistyö liiketoimintaprosessien omistajien ja projektiorganisaation välillä. Kokonaisarkkitehtuuri on huomioitava projektin eri vaiheissa projektimallin mukaisesti. Projektit muovaavat kokonaisarkkitehtuuria ja tuovat siihen sisältöä ja varmistavat näin, että kokonaisarkkitehtuuri tukee käynnissä olevia muutoksia liiketoiminnassa. Tavoitteena on pitää kokonaisarkkitehtuuri kokonaisvaltaisena tekijänä, joka ohjaa liiketoimintakonseptien, prosessien ja ratkaisujen kehittämistä.

Tästä syystä on hyvä, että kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät näkemykset tuodaan konsepteihin ja projekteihin proaktiivisesti, ennen kuin tehdään liian monia päätöksiä. Lisäksi on tärkeää ylläpitää ja viestiä tavoitetila visuaalisesti kaikille viiteryhmille.

 

Ota yhteyttä Tietohallintomalli PDF

Haluatko tietää lisää Tietohallintomallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.