1.1

Alkusanat

Tietohallinnon tekeminen voi vaikuttaa ulkopuolisille monimutkaiselta ja vaikealta ymmärtää ja siksi sitä voi olla myös usein vaikea johtaa. Tietohallintomalli kuvaa tietohallinnon tekemisen selkeästi ja kokonaisvaltaisesti. Sen tavoitteena on tukea sekä tietohallinnon että liiketoiminnan päättäjien pyrkimystä johtaa tietohallintoa siten, että se pystyy tuottamaan parhaan mahdollisen hyödyn liiketoiminnalle. Koska liiketoiminnan tarpeiden tulee ohjata kaikkea tietohallinnon tekemistä, korostaa Tietohallintomalli erityisesti tietohallinnon ja liiketoiminnan välistä yhteistyötä.

Tietohallintomalli on kirjoitettu selkeällä arkikielellä, joka erottaa sen monista muista alan viitekehyksistä. Selkeytensä ansiosta se on helppotajuinen työkalu jokaiselle, joka haluaa ymmärtää kuinka tietohallinnon eri osa-alueita tulisi organisaatiossa johtaa. Tietohallintomallin peruselementti, nk. tietohallintomallin ristikko auttaa yhdellä silmäyksellä muodostamaan kokonaiskuvan tietohallinnon johtamisen viidestä pääelementistä, jotka ovat:

  • Toiminnan kehittäminen -osa-alue, joka jalostaa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät aloitteet tietohallinnon toimenpiteiksi
  • Strategia ja hallinto –osa-alue, joka määrittää, kuinka tietohallinto toimii ja luo liiketoiminnalle lisäarvoa
  • Hankinta ja toimittajayhteistyö –osa-alue vastaa siitä, että yrityksellä on palvelut, jotka parhaiten vastaavat liiketoiminnan tarpeisiin
  • Kehittäminen ja projektien johtaminen –osa-alue on avainasemassa organisaation pyrkimyksissä pysyä kilpailukykyisenä kehittämällä parempia tai uusia ratkaisuja
  • Palvelujen johtaminen –osa-alue tarjoaa liiketoimintaa tukevia palveluja, jotka mahdollistavat tehokkaan ja keskeytymättömän liiketoiminnan

Tietohallintomalli on satojen tietohallinnon- ja liiketoiminnan edustajien yhteistyössä kehittämä, avoin IT-johtamisen viitekehys. Se kokoaa yhteen merkittävää IT-alan osaamista sekä kokemusta ja jakaa sen vapaasti koko tietoyhteiskunnan käyttöön. Tietohallintomallin suomenkielinen versio löytyy osoitteesta itforbusiness.org./fi  ja englanninkielinen versio osoitteesta itforbusiness.org.

Tietohallintomallia ylläpitää ja kehittää ICT Standard Forumin yhteisö. Yhteisön valmennuskumppanit tarjoavat tutkintoon johtavia valmennusohjelmia, jotka tukevat Tietohallintomallin hyödyntämistä sekä liiketoimintalähtöistä tietohallintojen johtamista yrityksissä ja organisaatioissa.

Tietohallintomalli on syntynyt tarpeesta johtaa tietohallintoja ammattimaisesti määrämuotoisena palveluna. Tietohallintomallin ensimmäisen version julkaisi IT-johtamisen konsultointiin keskittynyt yritys Sofigate vuonna 2009. Malli sai kiinnostuneen vastaanoton ja se otettiin pian käyttöön lukuisissa johtavissa Pohjoismaisissa yrityksissä ja organisaatioissa.

ICT Standard Forum perustettiin kehittämään viitekehystä edelleen ja kasvattamaan mallin kansainvälistä tunnettuutta. Monien tunnustettujen IT-johtajien yhteistyössä uudistettu versio julkaistiin 2012. Uudistetulle mallille kehitettiin myös soveltamisohje julkisen sektorin organisaatioita varten.

Tietohallintomallin kolmas versio julkaistiin 2015 mittavan kehitystyön tuloksena. Sen tarjoamia parhaita käytäntöjä, kuten IT-toimintamalli, liiketoimintalähtöinen projektimalli sekä palvelujohtamisen viisi elementtiä, on ollut käytännön työn kautta kehittämässä joukko globaalisti toimivia yrityksiä kuten Fortum, KONE, Neste, Pöyry, Saab, Sanoma ja VR. Parhaiden käytäntöjen lisäksi Tietohallintomallin kolmas versio keskittyy tarkastelemaan erityisesti digitalisaation liiketoiminnalle avaamia mahdollisuuksia.

Digitalisaatio korostaa ammattimaisen tietohallinnon johtamisen merkitystä entisestään, sillä sen vaikutukset ulottuvat liki kaikkien toimialojen jokaiselle liiketoiminta-alueelle. Tietohallintomalli on ensimmäisiä laajassa käytössä olevista tietohallintojohtamisen viitekehyksistä, joka on täysin uudistettu huomioiden digitalisaation vaikutukset liiketoiminnalle. Digitalisaatio ei esiinny viitekehyksessä omana elementtinään, vaan se on luonnollinen osa jokaista Tietohallintomallin osa-aluetta.

Toivomme Tietohallintomallista olevan apua jokaiselle organisaatiolle, joka pyrkii johtamaan ja kehittämään tietohallintoaan. Otamme myös mielellämme vastaan kokemuksia ja kehitysideoita liittyen Tietohallintomallin käyttöön osoitteessa info@itforbusiness.org.

Juha Huovinen

Hallituksen puheenjohtaja 

ICT Standard Forum

 

Katri Kolesnik

CIO innovaatiokeskuksen johtaja

Sofigate

Tunnustukset

Suomenkielinen Tietohallintomalli 2016 on kehitetty yhteistyössä liiketoiminnan ja tietohallinnon johtajien kanssa. Tietohallinnon kehitysyhteisön jäsenet ovat:

 

Toimitustiimi: 

Sofigate: Juha Huovinen (Päätoimittaja), Katri Kolesnik (Toimituspäällikkö), Seppo Kainomaa, Jari Andersson, Ari Nuutinen, Elena Van Leemput, Jarmo Jätyri, Lotta Déau, Jari Raappana, Jori Kanerva, Matti Vesala, Mikko Talsi, Tuomo Malinen

 

Erityiskiitokset suomenkielisen version sekä Suomen julkishallinnon erityispiirteiden kommentointiin osallistuneille henkilöille:

Espoon kaupunki: Eija R. Jokinen ja Hannes Rauhala

Hämeenlinnan kaupunki: Jouni Jäkkö (Tietohallintojohtaja)

Kansaneläkelaitos: Ari Vähä-Erkkilä (Tietohallintojohtaja)

Keravan tietotekniikan palvelukeskus: Ari Sainio (Liikelaitoksen johtaja)

Kuntaliitto: Minna Saario, Karri Vainio

Maahanmuuttovirasto: Petri Kujala (Tietohallintojohtaja)

Oulun kaupunki: Juhani Heikka (Tietohallintopäällikkö)

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnan palvelukeskus (Palkeet): Juha Koljonen (ICT-johtaja)

Sisäasiainministeriö: Tapio Aaltonen (Tietohallintojohtaja), Minna Bloigu

Sofigate: Elina Pelto

Tampereen kaupunki: Jarkko Oksala (Tietohallintojohtaja)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Matti Sarjakoski (Tietohallintopäällikkö)

Tuusulan kunta: Tuuli Karjalainen

Valtionvarainministeriö: Sirpa Mäntynen

 

Lisäksi kiitokset seuraaville englanninkielisen Tietohallintomallin kehitystyöhön osallistuneille henkilöille: 

Caruna: Heikki Linnanen (CIO)

Helsingin kaupunki: Ilkka Kautto

Vantaan kaupunki: Antti Ylä-Jarkko (CIO), Hannu-Pekka Polttila

Destia: Jaana Saarela (CIO)

DNA: Janne Aalto (CIO), Tiina Moberg

Fingrid: Kari Suominen (CIO), Marko Haikarainen

Fortum: Pekka Eira (CIO), Eero Kukkola, Jukka Rautakallio, Matti Nurmi

HKScan: Tero Lindholm (CIO), Christer Widegren

KONE: Kati Hagros (CDO), Antti Koskelin (CIO), Galith Nabornik, Milla Saaristenperä

Konecranes: Juha Pankakoski (CDO), Samuli Pahkala

Lähitapiola: Mikko Vastela (CIO), Jari Koivumäki

Neste: Tommi Tuovila (CIO), Esa Nykänen, Marko Mäki-Ullakko

Pöyry: Vesa Erolainen (CIO), Andy Checkley

Sanoma: Mikael Nurmi (CTO), Antti Kervinen, Turkka Ihalainen

Sofigate: Sami Karkkila (CEO), Antti Glad, Aki Karhu, Ari Nuutinen, Eero Korhonen, Elina Pelto, Heikki Kylmäniemi, Jaana Nurmi, Jarkko Lommi, Jarmo Pyykkönen, Juha Kauhanen, Juho Pasanen, Juhapekka Riikkilä, Jyrki Martti, Kaisa Ala-Jääski, Kare Piekkola, Kari Vääränen, Kimmo Koivisto, Lauri Kivistö, Liisa Korkiakoski, Miikka Salmi, Pasi Lahtonen, Pauli Lönnroth, Pavel Haimi, Peter Westerholm, Petri Havukainen, Pirjo Myyry, Sanna Suomela, Seppo Kainomaa, Tommi Selinheimo, Tuomo Koskenvaara, Valtteri Rantala

Technopolis: Tommy Kankkonen (CIO)

UPM: Turkka Keskinen (CIO), Jari Ilmonen, Mikko Wecksten, Timo Kaulio,

Veikkaus: Reni Waegelin (CIO), Timo Paajanen

VR: Jukka-Pekka Suonikko (CIO)

Julkaisutiedot

Versiossa 3.2 Tietohallintomalliin on lisätty tämän hetkisten trendien mukaisia laajempia ja suppeampia päivityksiä. Seuraavaksi on listattu tärkeimpiä muutoksia ja parannuksia.

2.4 Ekosysteemien hallinta

Kappaleeseen on lisätty visuaalisempi kuvaus ekosysteemistä sekä ekosysteemien tehokkaan johtamisen tunnusmerkit.

2.5 Konseptien kehittäminen

Kappaleeseen on lisätty konseptien kehittämisen prosessista kuva, jossa esitellään liiketoimintatarpeesta käyttökelpoiseen konseptiin liittyvän prosessin tärkeimmät vaiheet.

3.5 Organisaatio ja osaamisen kehittäminen

Uutuutena Tietohallintomallissa on edellisversiosta tuttujen roolien ja niiden kuvausten visuaalinen yhden sivun yhteenveto, joka auttaa roolien hahmottamisessa.

3.6 Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuri osuuteen on lisätty kokonaisarkkitehtuurin hallinnasta kuvitettu osuus, jossa selitetään KA:n hallinnon kiertokulku ja sen pääperiaatteet.

5.4 Esiselvitys ja hyötylaskelma

Kappaleeseen on lisätty hyötylaskelmapohja, jossa on myös esimerkein selitetty, kuinka hyötyjä ja kuluja huomioidaan.

6.4 Palveluiden suunnittelu ja kehittäminen

Kappaleeseen on lisätty muutoksen- ja julkaisunhallinta osuus, jossa molemmat toiminnot ovat kuvattu yksityiskohtaisesti sisältäen muutosten luokittelun ja toteutuksen. Kappaleeseen on myös lisätty aiheeseen liittyvä kuva luokittelusta ja toteutuksesta.

6.6 Palvelun käyttöönotto ja toimintavalmius

Kappaleeseen on lisätty palveluiden käyttöönoton tehtäviin ja vastuisiin liittyvä kuva.
Tietohallintomalli v3.2:n julkaisu on tehty yhteistyössä Tietohallinnon kehitysyhteistyön jäsenien kanssa sekä seuraavien henkilöiden avustuksella: Juho Nevalainen, Jaakko Taskinen, Matti Pynnonen

Ota yhteyttä Tietohallintomalli PDF

Haluatko tietää lisää Tietohallintomallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.